Nollasta sataan ja ylikin – eli sano se numeroin

(Kolumni julkaistu alun perin Paperiliitto-lehdessä – lehtiviittauksista huolimatta ymmärtänette pointin.)

Olen tällä palstalla kirjoitellut niitä näitä numeroista, noista intialaislähtöisistä ilmaisuvoimaisista pikku kiemuroista, joita on kymmenen kappaletta, nollasta yhdeksikköön. Tässäkin lehdessä on niin paljon paperitonneja, sellueuroja ja työmarkkinatavaraa, että ilman numeroita niistä kirjoittaminen olisi paljon vaikeampaa ja pidempää. Numerot säästävät tilaa, antavat asioille mittasuhteet ja auttavat tajuamaan.

Katsotaanpa.

Kun käsitellään ihmisen kokoisia asioita, pärjätään hyvin numeroitta. On helppo kertoa, että paperimiehellä on yksi omakotitalo, kaksi lasta, viidentoista kilometrin työmatka ja saksalainen premium-auto, jossa on neljä sylinteriä ja niissä kuusitoista venttiiliä, kahdeksan imu- ja kahdeksan pakopuolella. Se, että autossa on satayhdeksänkymmentäkuusi hevosvoimaa ja se maksaa neljäkymmentäneljätuhatta kolmesataa euroa, sujuu sekin vielä jotenkuten.

Mutta entäs kun pitää kertoa paperimiehen palkka? Viisikymmentäneljätuhatta kahdeksansataayhdeksänkymmentäneljä euroa vuodessa on kirjaimin kerrottuna melkoinen luku, saati jos mennään metsäyhtiöjohtajien viiden miljoonan kahdeksansadanseitsemänkymmenentuhannen sadankolmenkymmenenviiden euron tienesteihin. Tai se, että Alkossa myytiin elokuussa yhteensä seitsemän miljoonaa kolmesataakuusikymmentäviisituhatta litraa alkoholia.

Sitten kun puhutaan isommista numeroista, kuten Helsingin kaupungin menoista, neljä miljardia yhdeksänsataakaksikymmentäyhdeksän miljoonaa neljäsataaseitsemänkymmentätuhatta ja rapiat päälle, tai valtion vuoden kaksituhatta yhdeksäntoista menoista, viisikymmentäviisi miljardia kolmesataaneljäkymmentäkuusi miljoonaa kuusisataaseitsemäntoistatuhatta ja pikkuisen yli, onkin asia jo työläämpi kirjoittaa ja lukea, saati ymmärtää.

Mutta sitten menevät sekaisin sekä sanat, numerot että pää, kun aletaan puhua maailmankaikkeudesta, valovuosista ja tähtitieteen kokoisista asioista. Maailmankaikkeuden halkaisija lienee noin yhdeksänkymmentäkolme miljardia valovuotta, joka on nolla pilkku kahdeksankymmentäkahdeksan kvadriljoonaa kilometriä, tietää lasten tiedepalsta Hesarissa. Kvadriljoona on vieläkin isompi kuin ziljardi, eli siinä on kaksikymmentäneljä nollaa ykkösen perässä. Eli siis nollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanollanolla. Meille maallikoille riittänee sen tajuaminen, että se on tajuttomasti ja että nollia on paljon enemmän kuin James Bondilla.

Kirjoittaja on viestintäyrittäjä, joka rakastaa sanoja, numeroita ja nippelitietoa.